"She is not my type" is a lie

Provosoivan otsikon alla on pakko olla provosoiva teksti, niin varmasti ajattelit kun tämän tekstin avasit ja voi kyllä, tämä kirjoitus tulee käsittelemään mustasukkaisuutta, pettämistä ja muutenkin parisuhteiden luotettavuutta. En tule käsittelemään tekstissäni sairaanoloista mustasukkaisuutta, vaan mustasukkaisuutta tunteena,sillä se on normaali tunnetila, jota mustamaalataan liikaa ääri esimerkkien varjolla. 

Mustasukkaisuus on moniulotteinen tunne joka pahimmillaan voi johtaa kostokierteeseen tai erittäin patoutuvaan pahaanoloon. Olen ollut elämässäni se mustasukkainen, mustasukkaisuuden syy ja mustasukkaisuuden kohteena. Kahdessa jälkimmäisessä on kieltämättä niin paljon valtaa että sitä voisi sadisti käyttää hyväkseen henkisessäväkivallassa, ensimmäinen on taas usein niin kivulias että syö pala palalta. 

Mustasukkaisuus on kivuista melkein pahin, se kipu liittyy pitkälti siihen että pelkää toisen lähtevän ihmissuhteesta, mutta siinä voi olla myös pelkona kontrollin menetys tai jopa kateus. Itse olen suhteellisen taitava näkemään milloin joillakin ihmisillä on kipinöitä ja olen useasti huomannut että "she is not my type" on valkoinenvalhe. En puhu vain omista elämänkokemuksistani vaan myös muiden, ei ole edes pitkä aika kun erään tuttuni entisen kumppanin"en todellakaan pidä hänestä, ollaanha me vain kavereita" lausahdus oli kuin helinää, kun hän asteli tämän kaverin kanssa alttarille. Itsellänikin on käynyt niin että olen saanut jälkikäteen kuulla että se tyttö josta minun ei todellakaan pitäisi olla huolissaan, oli entiseni lakanoissa melkein heti erottuamme. Eihän se kenellekkään kuulu mitä eksä tekee eron jälkeen, mutta kieltämättä se syö luottamusta uusia kumppaneita kohtaan, ja lause "she is not my type" menettää merkitystään. Pahin virhe on valehdella kumppanille asioista jotka liittyvät siihen kenestä ollaan mustasukkaisia. Varsinkin jos jää kiinni että on viettänyt aikaa tämän kanssa vaikka olisi pitänyt olla jossain aivan toisaalla, tämä voi rikkoa luottamuksen aivan täysin.

Mitä sitten pitäisi tehdä jos haluaakin olla kaverin kanssa, mutta yksinkään ei halua jäädä joten pitää tyttö- tai poikaystävää sivussa? Minusta silloin pitäisi olla itselleen niin rehellinen, että saisi itseltään kysyttyä onko tunteet täysin kaverillisia ja jättää kumppani jos se kysymys edes hieman vaivaa tai tuntuu vaikealta. Joskus pitää vain uskaltaa päästää vanhasta irti, jos haluaa saada jotain muuta samalla antaen vanhalle mahdollisuuden olla rikkoontumatta. Rehellisyys on parisuhteiden ja elämän kulmakivi, ilman sitä mikään ihmissuhde ei toimi.